torstai 24. tammikuuta 2008

Valiaikatiedote

Vaikka joku voisi luulla toisin, blogini viimeaikainen hiljaiselo ei johdu armottomasta kesabiletyksesta ja siita, etten olisi koneen aarelle ehtinyt, vaan siita, ettei mitaan kirjottamisen arvoista ole mielestani ollut. Muutaman viikon oli reissaamassa saaren itarannikkoa ristiin rastiin. Taas tuli kaytya lahempana Etelamannerta, melkein Uuden-Seelannin etelakarjessa. Matkan aikana sain uusia ystavia, nain albatrosseja (myoh. huom: lisaa aan pisteet) ja eraalla venereissulla havaitsin, ettei se Tyynimeri mitenkaan kovin tyyni ollut. Enempaa en matkakertomuksellani tylsistyta, mielenkiintoisen matkakuvauksen kirjoittamiseen olen aivan liian keskinkertainen kirjoittaja.

Kesaloma jatkuu yha ja kuuma on. Onneksi mummolla on naapurissa uima-allas. Olen saanut tarpeekseni lohoilysta (tylsaa!), onneksi koulu jatkuu muutaman viikon paasta. Olen tehnyt moraalisen paatoksen opiskella tana vuonna ahkerammin. Viime vuonna en saanut mitaan aikaan, en tunne oppineeni juuri mitaan, ja se harmittaa. Kaytin vahan turhan tehokkaasti mahdollisuuden kerrankin ottaa vahan rennommin. Hikarointia yritan tanakin vuonna valttaa, mutta aivan varmasti teen enemman hommia.

Kaveritilanteeni on talla hetkella ihan riittava, vaikka eihan mulla mitaan kotoiseen kaveriporukkaan verrattavaa ole. Silti olen ihan tyytyvainen, en ole yksinainen. Saksan poika Marius taitaa olla parhaita ystaviani talla hetkella. Mitaan ikuisia sydanystavia en taalta olettanutkaan loytavani, kunhan on mukavia kavereita, joiden kanssa viettaa aikaa. Kiivitytoilla on yha ne samat tiiviit kaveriporukkansa, niihin en enaa edes yrita ankea. (Sitapaitsi useimmat kiivijatkat on paljon mukavampiakin.)

Perheessa sujuu kaikki hyvin. Kanako, joka oli "siskoni" Allissan luona ja asui jonkin aikaa muualla, tulee myos tanne Bensemannien luokse loppuajaksi asumaan. Todella jalomielista Bensemanneilta, silla heidan ei aluksi pitanyt ottaa luokseen yhtakaan vaihtaria.

Niille, joita kiinnostaa vaihtarilaskiytymiseni, voin kertoa, etta olen saanut pudotettua kahdeksasta lisakilosta viiteen. Sekin on viela liikaa, mutta alaspain pyritaan. Kayn nyt koululla uimatreeneissa kolme kertaa viikossa ja lisaksi useana aamuna omin pain uimassa kuudesta seitsemaan. Taalla on musta tosi hienoa, etta nainkin "vanhana" voi alottaa jonkin urheilulajin, Suomessa se on vahan niin, etta joko alotit ala-asteella tai sitten et ollenkaan. (Mun saalittavista aikuisbalettiyrityksista ei sitten puhuta!) Lisaksi olen pyoraillyt ja lenkkeilyt jonkin verran, etta ainakaan liikunnan puutteesta lihominen ei johdu.

Olen nyt ollut taalla yli kuusi kuukautta, eli puolivali on jo takana. Pelottaa, etta heti, kun olostaan alkaa todella nauttia, aika hujahtaa ohi pikavauhtia. Aika paljon olen muutoksia itsessani ja ajatusmaailmassani havainnut, vaikken tiedakaan, onko ne normaaleja ian myota tapahtuvia muutoksia vai vaihtarivuoden aikaansaannoksia. Tunnistan omia heikkouksiani paljon entista paremmin, ja sehan on hyva, koska sitten niille voi tehdakin jotain.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Taidan olla liian väsynyt lukemaan tätä ilman ä:tä ja ö:tä -teksitä. Ei tarvinnut kuin vilkaista lausahdusta "Nain albatrosseja" ja olin jo lähes pöydän alla kippurassa.

Onnellisella on lomaa, meillä lähestyy koeviikko ja mulla kaiken lisäks yli vuoden terveysputken jälkeen flunssa-kuume. Että sellasta tänne.

(Häpeän omaa laikuuttani, kun jaksat herätä ties kuinka aikaisin urheilemaan. Mulle tuottaa tuskaa ehtiä kouluun ajoissa, vaikka puolen kilometrin matka taittuu yhdessä hujauksessa.

Unknown kirjoitti...

Mä taisin olla tarpeeks väsyny tätä yöllä lukiessani, kun en huommanut mitään hauskaa albatrossien naimisessa... mutta nyt sitten repes.

Kartsa kirjoitti...

Ei hitsit, taas tuli tehtya se sama moka kun niiden lampaiden kanssa... No ei voi mitaan. Tainut tarttua jotain sopimatonta taalta Uudesta-Seelannista.

How does a New Zealander count sheep?
-One, two, hello darling, four, five...

Lauralle tiedoksi, tana aamuna herasin viidelta ja raahasin Mariuksen aamulenkille auringonnousua katsomaan. =)

Anonyymi kirjoitti...

Mä edelleenkin oon kateellinen sulle. Mulle tuotti tuskaa herätä seitsemältä... Ja ei mitään, vaikka jotain sopimatonta oliskin tarttunu, sillä meillä päin irstauden kukkanen on puhjennu kukkaan ennennäkemättömällä tavalla. Sovit vaan paremmin joukkoon kun vähän kerrot, että nai lampaita ja albatrosseja Uudessa-Seelannissa xD (Miten mä satun aina kirjoittamaan tänne näin hysteerisen väsyneenä?!?)

Anonyymi kirjoitti...

Kuulostaa mainiolta! :D Jotenkin tosi kiva että se Kanako tulee sinne sun kanssas asumaan. Albatrosseja! Vau! :D Ois se ihana herätä aikasin katsomaan auringonnousua jos olis loma ja lämmintä ja mukavaa (: Täällä on taas vaihteeks lunta, satoi pari päivää sitten.

Anonyymi kirjoitti...

Mä luen tätä tällä tavalla aivan uuden päivän alkajaisiksi...ja toi albatrossien naiminen jaksaa todellakin naurattaa. Luettuani sen lauseen en edes aatellu siinä olevan mitään outoa :D..tollasta juttua kun täällä lentää nykyään joka hetki :D
-Anna

Mileia kirjoitti...

mmm... albatrosseja. (:
(ei kai siihen voi muuta sanoa)