keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

High School Ball


Koko kouluvuoden odotetuin juttu eli tanssiaiset tietysti on nyt ohi. Viime lauantai kului iltaa odottaessa ja hermotessa, kampaajalla, pukua sovitellessa ja kavereiden kanssa meikkia vasatessa. Ball pidettiin koulumme salissa ja teemanahan oli se moneen kertaan mainittu Moulin Rouge. Tyylikkaasti paikalle saapuminen on iso juttu ja paikalle tulee aina satoja kaupunkilaisia juhlavieraiden saapumista katsomaan. Itsella ei suinkaan parina sisaan astellessa ollut Lenni vaan Marius kuten oli joskus puoli vuotta sitten sovittu. Host-isa oli jarkannyt meille autoksi vm. 1939 Buickin (jos siis multa kysytaan niin se oli kiiltavan musta vanhanajan auto). Mariuksen kanssa paatettiin vetaa sisaantulo oikein tyylilla, joten poseerattiin autosta ulos astuttua punaisella matolla oikein kunnolla. Sisaan vihdoin paastya kateltiin muutamat opettajat ja suunnattiin upeasti koristeltuun juhlasaliin. Siinapahan sitten ilta sujui pukuja ihastellessa, nauraessa ja tanssiessa. Jossain vaiheessa tuli illan jannittavin kohta eli Ball Kingin ja Queenin valinta. Kun lavalta kuulutettiin mun nimi, seisoin suu auki ihmetellessa kunnes ymparoivat ihmiset alkoi hosua mua lavaa kohti. Puolimatkassa loysin Kingiksi valitun Joshin (jos muistatte sen mun ekan poikaystavan) ja kiivettiin yhdessa lavalle. Oli kylla tavattoman hieno hetki. Ei silla, etta Ball Queeniksi valitseminen olisi aina pikkutytosta asti ollut mulle joku ultimate unelma, mutta kellepa se titteli ei kelpaisi. Koulun suosituin tytto? Tuskinpa, mutta ei kai mikaan ruma ankanpoikanenkaan. Kylla tallaisen vaihtarimuiston kanssa kelpaa kotiin tulla, eiko. Illan jatkosta sen verran, etta jatkobileissa (ja jatkobileiden jatkobileissa) oli melkeinpa hauskempaa kuin itse tanssiaisissa, mutta eikos se usein niin ole.

perjantai 6. kesäkuuta 2008

Finishing sauce

Uuden-Seelannin TV:ssa naytetaan mainosta, josta saa erittain "realistisen" kuvan suomalaisista.

Youtubesta hakusanoilla "finishing sauce" tai

http://www.youtube.com/watch?v=-SeHUD6SRvk

sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Luola- ja seuraelamaa


Viisi viikkoa. Edelleenkaan en laske.

Caving on tayttanyt aikataulun melko antoisasti. On jo alkanut harmittaa, ettei Suomessa ole kummoisia luolaverkostoja. Teidan on aika vaikea ehka kuvitella millaista caving on, mutta lyhykaisyydessaan: varusteiltaan se sisaltaa kyparan, otsalampun, haalarit, kumisaappaat, valjaat, koysia ja kaikennakoisia koysiin kiinnitettavia harveleita, joita en osaa suomentaa. Mita sitten kaytannossa tehdaan, vaihtelee. Angetaan koloista ja kahlataan polvillaan maanalaisten lammikkojen lapi, ryomitaan tippukivien ali, kiivetaan ja laskeudutaan seinamia ja pysahdytaan ihastelemaan kiiltomatoja. Usein fyysisesti rankkaa, ja koska kallio ei tunnetusti anna paljoa myoten, mustelmia tulee runsaasti.

Uusin juttu, mika cavingissa on opittu on SRT eli single rope technique. Perjantaina oli aiheesta kaytannon koe, jossa piti itsenaisesti tehda descend eli laskeutuminen ja ascend eli ylosmeno 12m luolanseinamaa pitkin (anteeksi kokko suomen kieli). Suoritus maaritteli, etta riittaako taidot luolareissulle, jossa tehdaan 40m vastaava. Yllattaen 12 oppilaan porukasta olin ainoa, joka lapaisi kokeen. Kaikki muut oli niin lahella, etta paastaan koko ryhma sille isommalle reissulle. On ollut itsetuntoa kohentavaa huomata, etta ma olenkin hyva tassa, enka jaa jalkeen. En ole "just a stupid exchange student", vaan parjaan siina missa muutkin. (Yleensa (Suomessa) kun olen aina ollut kaikissa kaytannonhommissa koko lailla surkea.) Luokasta valittiin kuusi SRT-taidoissaan parasta, joista nelja arvottiin lahtemaan myos ylimaaraiselle, koulun ulkopuoliselle caving-reissulle. Olin onnekkaiden joukossa, joten vietan about koko ensi torstain maan alla. Kivaa!

Otsikko sisalsi myos seuraelamaa-osuuden, joten pitaa siitakin kertoa. Olen huomannut, ettei maara-aikaseurustelu ole ollenkaan niin helppoa, kun luulin. Sita on vaikea sydanta kaskea ja maaritella etukateen, kuinka paljon toiseen kiintyy. Mutta, kun host-isa aina sanoo, "better to have loved and lost than not to have loved at all." Voinpahan muistella nuoruuteni onnea sitten, kun olen vanha ja ryppyinen.